tiistai 16. helmikuuta 2016

Elopainon hienosäätöä

Kaiken harjoittelun, juoksun aikana syödyn suolan ja hiilihydratin ja nesteytyksen jne. viilaamisen ohella suurin juoksua keventävä tekijä on oma paino. Vaaroilla sitä oli 5 kiloa liikaa. Kun sieltä selvittiin kunnialla niin varmin tie Karhun ultrasta selviämiseen on häivyttää tuo ylimääräinen 5 kiloa.

Mulle ei sellainen varovainen syömisen tarkkailu oikein sovi ja siksi päätin tällä viikolla ottaa shokkialoituksen keventämiseen ja syön iltaisin vain salaatteja.

Ensimmäinen ilta meni muuten ihan ok., mutta vähän väliä kävi mielessä, että mitähän sitä söisi. Välttääkseni saman toisena iltana ajattelin, että pitääpä hankkia jotain näennäisruokaa, jota voi rouskuttaa koko ajan.

Ostin kukkakaalin. Se on kai terveellistäkin? Se on mukavan mautonta eikä rakennekaan herätä erityisen suurta inhoa.

Siinä se sitten meni illan mittaan. Loppuvaiheessa alkoi jopa vähän tympimään eikä tehnyt mieli syödä oikeastaan yhtään mitään. Oli hyvin kylläinen olo.

Myöhemmin illalla kukkakaali alkoi tehdä salakavalaa paluuta niin, että hengitys haisi aivan järkyttävästi ja myöhemmin suuhun tuli kukkakaalinoomainen maku, mutta paljon voimakkaampana kuin kasvia syödessä.

Hampaidenharjaus poisti sekä löyhkän, että maun, mutta vain hetkeksi. Kun yölllä vatsaa alkoi vääntämään niin tuo suussa tuntuva maku oli jo lähes kuvottava. Vatsakipukin johtui epäilemättä ruokavaliosta. Raakaravinto taitaa olla aika työlästä sulatettavaa. Onneksi kipu meni aika pian ohi.

Minulla ei ollut mitään suurempia inhjoja kukkakaalia kohtaan ennen tuota iltaa. Jospa nyt jatkossa sitten ihan vaan kinkkusalaattia.